K Ä Y T T Ö O H J E
K Ä Y T Ä
O I K E I N
-
H Y Ö D Y T
E N I T E N
SISÄLLYSLUETTELO
KERMANSAVI-TULISIJAT KÄYTETTÄVÄT POLTTOPUUT TULISIJAT JA ILMASTOINTI SAVUHORMI Hormin veto ENSIKÄYTTÖ JA KUIVAUS TULISIJOJEN KÄYTTÖ Takkauunit Erkkerimallit Tuplakierto - sytytyspelti Takkaleivinuuni Leivinuuni Liesi HORMIPELLIN SULKEMINEN HUOLTO KYLMILLEEN JÄTTÖ JOS TULISIJA EI TOIMI?
4 5 6 7 8 8 9 9 11 12 13 15 16 17 18 19 19
2
KIITOS VALINNASTASI
T
er vetuloa Kermansaven uunin käyttäjien joukkoon. Kiitämme luottamuksestasi ja olemme vakuuttuneita, että valitsemasi tulisija täyttää asettamasi odotukset. Hyvä laatu on tärkein tavoitteemme kaikkien Kermansaven uunien suunnittelussa ja valmistuksessa.
O T
lemme koonneet tähän julkaisuun ohjeet tulisijojemme oikeanlaisesta käytöstä. Noudattamalla käyttöohjeita saat parhaan hyödyn valitsemastasi uunista. Uunimyymälämme antavat mielellään lisätietoja ja ovat aina käytettävissäsi uuneihin liittyvissä kysymyksissä. oivotamme viihtyisiä ja lämpimiä hetkiä Kermansavitulisijan parissa vuosiksi eteenpäin.
3
KERMANSAVI-TULISIJAT
Kermansavi-tulisijojen runkomateriaalina käytetään Kermansaven kehittämää Celsius-uunimassaa. Sen vahvuus tulisijamateriaalina on sen erinomainen lämmönkestävyys. Celsiusmassasta tehdyillä runkoelementeillä varmistetaan Kermansaven uunien hyvä hyötysuhde ja tasainen lämmönluovutus. Kermansaven tulisijat toimivat vastavirtaperiaatteella, jonka avulla uuni ottaa talteen kuumien savukaasujen sisältämän lämpöenergian. Liekit nousevat tulipesästä yläpalotilaan. Yläpalotilasta alaspäin virtaavat savukaasut lämmittävät poskikanavistoa ja uunin runkoa. Tämä synnyttää uunin ulkopuolelle lämpenevän ja samalla nousevan ilmavirtauksen, joka siirtää lämmön tasaisesti ja pehmeästi huonetilaan.
Kaikki Kermansaven tulisijat ovat varaavia uuneja, jotka luovuttavat kaksirunkorakenteensa ansiosta lämpönsä miellyttävästi lämmitystä seuraavan vuorokauden aikana. Puut voidaan polttaa myös kahdessa erässä, jolloin lämmönluovutus on tasaisempaa. Säännöllinen lämmittäminen antaa parhaimman tuloksen.
4
KÄYTETTÄVÄT POLTTOPUUT
Polttopuuksi soveltuvat kaikki Suomessa kasvavat puulajit. Leppä, haapa, kuusi, mänty ja koivu sisältävät kiloa kohden yhtä paljon energiaa, mutta koivu on suuren tilavuuspainonsa vuoksi edullisinta käyttää: paljon energiaa pienessä tilassa. Keskeisin uuneissa käytettävän polttopuun laatuvaatimus on kuivuus. Mitä kuivempaa polttopuu on, sitä enemmän se antaa lämpöenergiaa ja sitä puhtaammin se palaa. Käytännössä sopivin polttopuun kosteus on 1520 %. Kaatotuoreen puun kosteus on noin 50 % ja vuoden kuivatuksella ilmavassa liiterissä päästään noin 20 %:n kosteuteen. Takakannen taulukosta näet puun kosteuden vaikutuksen teholliseen lämpöarvoon. Puu kannattaa tuoda sisälle 12 päivää ennen käyttöä, jolloin se lämpenee ja kuivuu. Kuiva polttopuu on väriltään vaaleaa ja kaksi kuivaa pilkettä helähtää niitä vastakkain lyödessä. Märkä puu säröilee sekä sihisee palaessaan.
Pilkkeiden säilyttäminen sisällä on järjestettävä tapauskohtaisesti niin, että puut ehtivät kuivua paloturvallisuuden siitä kuitenkaan kärsimättä. Pilkkeitä ei koskaan saa säilyttää uunin päällä! Uunin sivulle on jätettävä ainakin 15 cm rakoa polttopuihin. Huonetiloja ei saa käyttää halkoliiterinä paloturvallisuuden vuoksi on asunnon palokuorma pidettävä minimissä. (E8 kohta 2.5)
Suositeltavat puiden pituudet eri uunimalleille vaaka- ja pystyladontaan (cm).
UUNI / tulipesän mitat
(leveys*syvyys*korkeus)
Ladonta Vaaka 20-25 33 33 33-60 20 Pysty 33 33-50 33-50 33-40 -
300*350*420 410*540*500 Takkaleivinuuni Leivinuuni Erkkeriuuni Liesi
